1 8

18 on pelottava luku. Sitä ootettiin niiiiiiin kaua ja yhtäkkii se on TÄSSÄ. Tästä oon kirjottanu sata kertaa joka paikkaan mutta se vaan on niin totta. 17 oli helppoo ja turvallista mutta kuitenki sai mennä just niinku halus. 18 ja viis päivää, ja jo mä oon kerenny pistää asuntosäästötilit pystyy ja katsastuskonttorillakin pitäis käydä jotain omistuspapereita heiluttelemassa. Niinkun ?????!!?? Pieniä juttuja mutta c'moon, mä oon vasta lapsi.

Mutta onhan tää nyt siistiä. Woo bissee ja autoilua. Eikse sellasta oo se 18 vuotiaan elämä. Mä syön karkkia ja katon netflixiä ja oon perhanan onnellinen. Ei sitä varten tarvii mun mielestä olla 18.

Mulla oli pari päivää tossa kun olin ihan rikki. Siis täähän on tosi tyhmää ja turhaa mutta eihän sitä voi ittelleen ja tunteilleen mitään. Mä sain siis 17-vuotislahjaksi auton mun vaarilta jolla mä ja isi sitten ajettiin opetusluvalla. Nyt kun täytin 18 niin se siirrettiin virallisesti mun nimiin. Mä lueskelin sitten tossa kuinka paljon se tulee mulle maksamaan. Mä myös tutkin kaikkee muuta mihin mulla pitäs olla rahaa. Ja ei ole. Sitä siis itkin pari päivää. Onneks mulla on äiti ja isi ja helvetin vahva tukiverkosto.

Kaikki muutkin tästä on selvinny. Kaikki muutkin on selvinny auton omistamisesta ja säästötileistä ja katsastuksista ja ylioppilaskirjoituksista ja rahattomuudesta.

Selviän siis minäkin

Hyppää täysillä joutsenlauluun

Hirveen kiitollinen oon mun elämästä ja kaikista ihmisistä mun elämässä ja kaikesta mitä mulla on ja kaikesta mihin mulla on elämässä mahdollisuus. Kaikesta mikä on hyvin, ja kaikesta mikä ei välttämättä niin täydellisestikkään. Ylöspäin saan katseen kohottaa :-)

Eesti Vabariik ja 40+40

Kesä kesä kesä kesä kesä .....

meni ohi ihan hujauksessa. Lomaa on kaks viikkoa jäljellä. Kaksi viikkoa. Mutta on ollu kyllä menoa ja meininkiä. Mun kesäkuulumiset tulee siis tässä;

Eesti. Oli huisia, äiti, isä, veli ja minä, Piritassa Tallinnassa. Siinä rannikolla on upeimmat auringonlaskut. Käytiin ensimmäisenä iltana syömässä siinä rannalla River -nimisessä ravintolassa ja suosittelen kyllä ehdottomasti, oli sairaan hyvää ruokaa ja tosi hyvä palvelu. Tuli shoppailtua taas ja syötyä namia mutta oli kyllä pirun kiva reissu. 

Juhlia. Rippijuhlat, joissa meidän "perheorkesteri" esiintyi ekaa kertaa. Synttärit x3, yhdet läksiäiset,  (>>> täällä!) ja yhdet 40+40 bileet täällä meidän kotona. Äiti ja isä siis täytti molemmat 40v ja me juhlistettiin niitä täällä kotona kaikkien laheisten kera laulaen ja syöpötellen. Sitten oli vielä yhdet synttärit ja meidän meksikolaisen hyvästely. 

Viimeiset 8 viikkoa on ollu vähintäänkin unohtumattomia. Vielä olis edessä yks stadinreissu, synttäreitä ja ystäviä, sitten se koulu taas alkaakin. Toisaalta harmittaa, mutta toisaalta oon innoissani kun pääsee taas rytmiin kiinni. 

Kesän eka reissu, riitoja odotellessa

No heei! Kesä on lähteny mulla hurjan upeesti käyntiin. Mä oon jopa saanut todella paljon kuvailtua, yllättävänkin paljon, mutta johtuen kaikennäköisistä teknisistä onkelmista, en oo niitä tänne saanu laitettua vaikka mieli tekisi. Näiden samaisten ongelmien takia tässäkin vaan kolme kuvaa.

Viime- vai toissaviikolla heitin poikaille idean et voitas lähtee Yyteriin. Kaikilla on omat työkuvionsa niin sovittiin sitten sellanen väli mikä sopii kaikille ja perjantaina sit lähettiin Kokemäelle ja sunnuntaina etittiin rusketusraitoja. Paloin. Muut kans. Ruosniemen kautta si lähettiin takas kotiinpäin suhaamaan ja päätettiin että me palataan vielä.

Kaikki lähtee susta itsestä.

Tänään mulla tuli sellanen olo että haluun puhua elämästä. Mulla on yks kaveri joka on mulle maa ja taivas, jonka kanssa me puhuttiin tästä aiheesta ja aloin miettiin asiaa syvällisemmin. 

    Tää paikka missä me asutaan on aivan sairaan upee. Tarkotan tietty koko luomakuntaa mutta myös erityisesti meiän Suomeen ja ihan erityisesti tätä kyläpahasta missä mä satun nyt asumaan. Nauttikaa luonnosta ja meidän ympäristöstä ja sen rikkauksista. 

  Me ollaan kaikki upeita ihmisiä ihan just sellasina kun ollaan. Mulla oli vaikeeta ja oli ongelmia tulla itteni kanssa juttuun, mutta ylä- ja alamäkien kautta mä tajusin että ei oo mitään parempaa kun rakastaa itteään ja kehoaan, heti alkaa kaikki sujua paremmin. Kun ensin rakastaa itseään niin voi rakastaa kaikkee muutakin. Tää on ehkä kliseisin saarna minkä oon ikinä kirjoittanu, mutta sen arvoinen. Kun aloin rakastaa itteeni, aloin rakastaa ihmisiä mun ympärillä ja elämää joka on antanu mulle niin paljon ja tulee antamaan vielä monia kymmeniä vuosia.

   Kolmas juttu on, että tehkää asioita. Olkaa nuoria, olkaa villejä ja ennen kaikkea, olkaa vapaita. En tiedä mitään parempaa kun olla nuori ja vapaa. Ottakaa tilaisuuksista kiinni ja älkää kuunnelko mitään ennakkoluuloja mitä teidän pää huutaa. Tutustukaa uusiin ihmisiin ennakkoluulottomasti ja kokeilkaa uusii juttuja varauksettomnasti. Ette tuu pettymään. Promise.

❥❥❥❥❥❥❥❥❥ Vilma Sofia

Dream come true - matka merten toiselle puolelle

ACHTUNG: juttua on paljon.

Me tehtiin jotain hurjaa ja päätettiin porukan MKO13 kanssa pari vuotta sitten, että mehän kerätään rahaa ja toteutetaan sillä unelmia. Parin vuoden jälkeen, monen projektin, keikan, kyynelten, tuskan ja kivun jälkeen, voidaan ylpeänä todeta että we did it. Keskiviikkona 29.4. klo 3.40 aamuyöllä meidän seikkailu sai alkunsa. 

Koko jännän tarinan voi lukea Kangasalan Sanomien sivuilta meidän blogista TÄÄLTÄ joten en ala meidän minuuttiaikataulua tähän runoilemaan. Sen sanon, että USA on jotain aivan uskomatonta. Aina kun lähtee ulkomaille niin mulla ainakin tulee analysoitua että miks ei enää ikinä tänne. On liian kuuma tai liian kylmä ja pahaa ruokaa ja ilkeitä ihmisiä ja tyhmä kieli ja vaarallista ja ja ja... Mutta USAsta en juuri muuta löytänyt kun että sieltä ei saa ruispuikuloita. Ja joo onhan siellä kaikkee kakkaa mutta en osannu häiriintyä niistä. Siellä vaan oli kaikki hyvin. Ja muutenkin oli kyllä aivan upee reissu, mun parhaat kaverit oli siellä mun mukana ja sain nähdä ja kokee aivan uusia uskomattomia asioita. 

Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa joten tässä jotain. Mulla ei ihan kamalasti kuvia ole kun ei ollut omaa kameraa mukana mutta tässä on joitain kuvia pääosin Marikin ottamia, seassa Jaakon ja Valtterinkin, joitain varastin meidän facebook-ryhmästä ja kännykästä tietysti kans ;) joissain kuvissa tekstejä, älä missaa.

Nää kuvat Valtterin kanssa on otettu Portlandissa, meidän ekassa matkakohteessa. Portlandissa meillä oli helvetin kivaa, se oli pieni ja hiljanen paikka joten se oli tosi pehmee laskeutuminen isoon maailmaan. Meillä oli myös keikka siellä joka oli ihan pirun siistiä, pieni yleisö ja intensiivinen keikka. Huikeeta. Alempana kuva siitä kun oltiin tossa kadulla promoomassa meidän illan keikkaa.

Melkeimpä koko posse. Karmee ikävä tulee kun lähdetään omiin suuntiin. Tää oli ekan illan hippiravintola.

Tää kuva on myös Portlandista. Jotenkin mulle ja Ainolle (kuvassa yllä (ja alla)) tää oli aivan erityisen special keissi. Päästiin yhdessä näkeen maailmaa jo toisen kerran, ja päästiin jopa soittaan viulua aivan upeeseen mestaan. Aino on ollu mun paras kaveri jo vuodesta 2003 ja vaikka ei aina ihan ruusuilla tanssitukkaan niin Ainolla on kyllä iso paikka mun sydämessä eikä loppua kyllä näy. menipä herkistelyks.

----------

Tässä seuraava kohde - Boston. Boston oli mahtava. Miljoonakaupungin tuntua, mutta kuitenkin tosi rauhallinen. Bostonissa taisin viettää elämäni onnellisimmat illat meidän porukan kanssa satamassa yöllä istuessa. Ja kappas, Aino pääsi taas kuvaan :) ja alla näkymät hotellista...

Yllä ... Ladies and gentlemen, Harvard. Siellä oli just taidefestarit menossa, parasta. 

Alla sitten siihen liittyen sattumalta löydetty keikka, josta sittemmin kehkeytyi tämän hetken lempiyhtyeeni Grey Season. 

Ja iloiset matkaajat... :)

-----------------------

New Jerseystä on hyvin niukasti kuvia, kuitenki sen sanon että yllä oleva kuva kertoo paljon. Matkalaukkuun tuli 7kiloa lisää tuona kauniina päivänä. Eli paikka oli New Jersey, Paramus ja kyseinen ostoskeskus oli Westfield Garden State Plaza.  Uskomaton paikka.

------------------------

Shokkinahan se tuli. Unelmista isoin on pitkään ollu Manhattan. Sitten se kaikki oli yhtäkkiä siinä, mä olin keskellä Manhattania. meidän hotelli oli Time Squaren laidalla keskellä kaikkee.

Alla kuva joka kuvaa usan ruokakulttuuria. Tilasin juustoaterian, se sisälsi KAKSI hampurilaista, ison juoman ja helvetisti ranskalaisia. Söin silti.

Käytiin tällasella kiertoristeilyllä missä mentiin laivalla Manhattanin etelärannalta Diamond Reefille pyörimään New Yourkin eri saarien väliin. Myös Statue of Liberty osui siinä sitten silmään 

Alakuvassa Aino ja Central Park. Itehän en ees tällä retkellä ollu mukana, vaan oltiin juur edellispäivänä käyty siellä Onnin kanssa. Käytiin Central Park Aven ja 72nd Streetin kulmassa kattomassa John Lennonin ampumapaikkaa jonka jälkeen suunnattiin Imagine -marmorilaatalle ja käveltii Eastsidelle puiston läpi.

Yks koko reissun kohokohdista oli kaikkien mielestä ehdottomasti Broadwayn teatterissa katsottu Les Miserables. Se oli aivan uskomaton, suosittelen.

---------------------------------

Kaiken kaikkiaan oli aivan uskomaton reissu, dream come true. Lentolippujen hintoja on jo tullu seurattua. Onhan Suomi kiva, ja koti, mutta Manhattan on se mihin tähdätään tulevaisuudessakin. 

Testissä DETOX-tee

Mun on jo kauan pitänyt testata tällästä detox-kuuria ja eilen mä kauppareissula valitsin tällasen Pukka-merkkisen dotex-teen. Nyt lähtee kuuri käyntiin. Paketti sisältää 20 pussia eli jos saisin kymmenen päivän ajan juotua 2 pussia päivässä, se voisi olla hyvä. Kyseinen Pukka-tee on kofeiiniton, ja koostuu vain luomusta - aniksen siemen, fenkolin siemen, kardemumma, lakritsanjuuri, korianterin siemen ja sellerin siemen. Tee tuoksuu vähän omituiselta aluksi, mutta maku on kivan lakritsainen. Toinen detox-tee mitä on kovasti kehuttu, on CLIPPER-merkkinen, sitä aion kokeilla seuraavaksi. 

VLOG??

Oon tainnu mun vlogihaaveista täällä jo avautua. Mä oon viimesen varmaan viikon aikana kattonu tosi paljon Veonican (@mariieveronica) videoita ja vlogi-intu kutkuttaa jo kovasti, oon Veronicalta saano ehkä jotain inspiraation siementä. Mä itseasias ostin kameran, en siis mitään vologikameraa, vaan sellasen Action-kameran ja sillä on tullu jonkun verran kuvailtua ihan sellasta timelapse videoo just autoreissuista ja kaikesta sillee et ei oo niinku tullu juteltuu mut kuvailtuu kyl. Voisin alottaa urani siis ihan vaan sellasella hömpötys "I'm just testing" tyyppisellä kamalla (: Mut hei oikeesti tää kamera on ollu unelma tähän mennessä ja ku opettelee käyttää niin ei oo ees monimutkanen vempele! Ehkä pian nähdään, ehkä ei (;

Materialismionnesllisuus

Tiettekö sen tunteen kun ostaa jotain mitä on kauan halunnu mutta ei oo viittiny ostaa koska... ei oo vaan... uskaltanu? Saanu aikaseks? No joka tapauksessa mulla on tapana että mä ensin suunnittelen jotai tosi kauan ja en oikeen saa aikaseks mitään, mutta sitten kun mä päätän asian hoitaa niin se hoituu jo seuraavana päivänä.Tänään mä sit sain tyydytettyä mun kenkäfetissiä (taas) ja ostin ne kauan suunnitellut conssit, kun sain vielä pirun halvalla. Ja sit iski se paljon puhuttu materialismionnellisuus

Kevätaurinko

Tätä varten mä elän. Näiden päivien takia jaksaa huonotkin päivät. Tuntuu kun oisin pitkään kestänyt pimetä aikaa, ja nyt kaikki se paha mieli palkitaan auringon paisteella. Auringon myötä tulee inspiraatio, motivaatio, lämpö, hymy. Ja hyvä mieli tietysti. Kaikki vaan näyttää auringon valossa paljon kauniimmalta. Paitsi ikkunat.

Tarpeeksi

Mua pelottaa tulevaisuus. Itseasiassa, jos saisin päättää, mä olisin 17 vielä pari vuotta. Mä oon odottanu täysi-ikäisyyttä niin kauan, mutta nyt tuntuu että kaikki tulee jotenkin tosi nopeesti. Ja kaatuu. Niskaan. Vaikka todellisuudessa asiat tapahtuu just niin nopeesti kun ne on aina tapahtunu ja tulee aina tapahtumaan. Aika kulkee, eikä pysähdy vaikka haluaisin. Niin se menee kaikilla ihmisillä enkä mä oo yksin. Silti. Liikaa. 

Mun tulevaisuus tuo paljon tullessaan. Mä oon suunnitellu psykologiaa, Tamperetta, kaksiota, terveellistä elämää ja ranskanbulldoggia. Mutta jos mä en pääse Tampereelle lukemaan psykologiaa, heti muuttuu tulevaisuuden suunta. Se hermostuttaa mua että kaikki ei mee niinkun mä oon suunnitellut. 

Mulla on iso läjä kouluhommia nyt lomalle, ja mä en saa aikaseks laitettua tätä tietokonetta pois että saisin ne tehtyä. Lähitulevaisuuskin on niin täynnä tavaraa. Mulla on musadiplomin  tekeminen työn alla, muotinäytös 8.3., esitelmiä, esseitä, kirjapäiväkirja, ja salin pitäis taas astua mun elämään, kunhan pääsen tästä flunssasta eroon. Eli tekemistä riittää. Taidan hypätä kouluhommien pariin. 

En kirjoita tätä blogia saadakseni huomiota tai säälipisteitä keneltäkään. Kirjoitan päästääkseni ilmoja pihalle. 

Wanhat 2015

Alotetaan tosi imelällä kliseellä - muistan kuin eilesen, kun istuin Suoraman ala-asteen hikisen ja ruman liikuntasalin lasttialla, ja katselin niitä aikuisia ihmisiä jotka tanssi upeissa meikoissaan ja koimeine miehineen tangojaan ja valssejaan. No tää viikko meni niissä tunnelmissa, että mä hämmentyneenä siitä että mä olen nyt se, okei, MUKA aikuinen, pyörähtelin fancyssa mekossani komeine mihineni Suoraman ala-asteen nykyään paljon hienommassa liikuntasalissa, kun sadat pikkutytöt kattoo kateellisena meitä "aikuisia". Aika on menny kun siivillä ja aikuisuuden haasteet ja vastuut - ja vapaudet, kolkuttelee jo ihan pienen ajan tolla puolen. Kuitenkin, aikaa ei voi pysäyttää. "Pitäskö ajan tappamisesta joutua vankilaan, ja vaikka aika tappaa meitä ei sitä kiinni saa kukaan", sanoo Haloo Helsinki. Tää on mun elämän parasta aikaa ja kohta se on ohi. Nyt nautitaan täysin rinnoin! 

Postin pääasia kuitenkin oli tulla jättämään mun upeet wanhojen kuvat tänne teille kuolattavaksi. Eli ensin kuvia photoshootista >

Mekko on täydellinen, löysin sen sattumalta vahingossa instagramista. Sain sen sitte rohkeesti kysymällä vuokralle ja wow, siitä on tullu aivan sairaasti kehuja. Kiitos Ulla! Hiukset ja meikin tein ite ihan vaan koska plääh meni helpoiten näin. Ja siis oonhan mä nyt aivan pirun tyytyväinen lopputulokseeen!

Sitten vähän fiilistelyjä illallta >

Ihanin porukka!

^Tytöt! ja kamu Valdo^

Sisko tuli siskon rinsessapäivään rinsessana 

P  E  R  H  E

Ja tähän on hyvä lopettaa! Nauttikaa teki elämistänne jookos!