ACHTUNG: juttua on paljon.
Me tehtiin jotain hurjaa ja päätettiin porukan MKO13 kanssa pari vuotta sitten, että mehän kerätään rahaa ja toteutetaan sillä unelmia. Parin vuoden jälkeen, monen projektin, keikan, kyynelten, tuskan ja kivun jälkeen, voidaan ylpeänä todeta että we did it. Keskiviikkona 29.4. klo 3.40 aamuyöllä meidän seikkailu sai alkunsa.
Koko jännän tarinan voi lukea Kangasalan Sanomien sivuilta meidän blogista TÄÄLTÄ joten en ala meidän minuuttiaikataulua tähän runoilemaan. Sen sanon, että USA on jotain aivan uskomatonta. Aina kun lähtee ulkomaille niin mulla ainakin tulee analysoitua että miks ei enää ikinä tänne. On liian kuuma tai liian kylmä ja pahaa ruokaa ja ilkeitä ihmisiä ja tyhmä kieli ja vaarallista ja ja ja... Mutta USAsta en juuri muuta löytänyt kun että sieltä ei saa ruispuikuloita. Ja joo onhan siellä kaikkee kakkaa mutta en osannu häiriintyä niistä. Siellä vaan oli kaikki hyvin. Ja muutenkin oli kyllä aivan upee reissu, mun parhaat kaverit oli siellä mun mukana ja sain nähdä ja kokee aivan uusia uskomattomia asioita.
Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa joten tässä jotain. Mulla ei ihan kamalasti kuvia ole kun ei ollut omaa kameraa mukana mutta tässä on joitain kuvia pääosin Marikin ottamia, seassa Jaakon ja Valtterinkin, joitain varastin meidän facebook-ryhmästä ja kännykästä tietysti kans ;) joissain kuvissa tekstejä, älä missaa.
Nää kuvat Valtterin kanssa on otettu Portlandissa, meidän ekassa matkakohteessa. Portlandissa meillä oli helvetin kivaa, se oli pieni ja hiljanen paikka joten se oli tosi pehmee laskeutuminen isoon maailmaan. Meillä oli myös keikka siellä joka oli ihan pirun siistiä, pieni yleisö ja intensiivinen keikka. Huikeeta. Alempana kuva siitä kun oltiin tossa kadulla promoomassa meidän illan keikkaa.
Melkeimpä koko posse. Karmee ikävä tulee kun lähdetään omiin suuntiin. Tää oli ekan illan hippiravintola.
Tää kuva on myös Portlandista. Jotenkin mulle ja Ainolle (kuvassa yllä (ja alla)) tää oli aivan erityisen special keissi. Päästiin yhdessä näkeen maailmaa jo toisen kerran, ja päästiin jopa soittaan viulua aivan upeeseen mestaan. Aino on ollu mun paras kaveri jo vuodesta 2003 ja vaikka ei aina ihan ruusuilla tanssitukkaan niin Ainolla on kyllä iso paikka mun sydämessä eikä loppua kyllä näy. menipä herkistelyks.
----------
Tässä seuraava kohde - Boston. Boston oli mahtava. Miljoonakaupungin tuntua, mutta kuitenkin tosi rauhallinen. Bostonissa taisin viettää elämäni onnellisimmat illat meidän porukan kanssa satamassa yöllä istuessa. Ja kappas, Aino pääsi taas kuvaan :) ja alla näkymät hotellista...
Yllä ... Ladies and gentlemen, Harvard. Siellä oli just taidefestarit menossa, parasta.
Alla sitten siihen liittyen sattumalta löydetty keikka, josta sittemmin kehkeytyi tämän hetken lempiyhtyeeni Grey Season.
Ja iloiset matkaajat... :)
-----------------------
New Jerseystä on hyvin niukasti kuvia, kuitenki sen sanon että yllä oleva kuva kertoo paljon. Matkalaukkuun tuli 7kiloa lisää tuona kauniina päivänä. Eli paikka oli New Jersey, Paramus ja kyseinen ostoskeskus oli Westfield Garden State Plaza. Uskomaton paikka.
------------------------
Shokkinahan se tuli. Unelmista isoin on pitkään ollu Manhattan. Sitten se kaikki oli yhtäkkiä siinä, mä olin keskellä Manhattania. meidän hotelli oli Time Squaren laidalla keskellä kaikkee.
Alla kuva joka kuvaa usan ruokakulttuuria. Tilasin juustoaterian, se sisälsi KAKSI hampurilaista, ison juoman ja helvetisti ranskalaisia. Söin silti.
Käytiin tällasella kiertoristeilyllä missä mentiin laivalla Manhattanin etelärannalta Diamond Reefille pyörimään New Yourkin eri saarien väliin. Myös Statue of Liberty osui siinä sitten silmään
Alakuvassa Aino ja Central Park. Itehän en ees tällä retkellä ollu mukana, vaan oltiin juur edellispäivänä käyty siellä Onnin kanssa. Käytiin Central Park Aven ja 72nd Streetin kulmassa kattomassa John Lennonin ampumapaikkaa jonka jälkeen suunnattiin Imagine -marmorilaatalle ja käveltii Eastsidelle puiston läpi.
Yks koko reissun kohokohdista oli kaikkien mielestä ehdottomasti Broadwayn teatterissa katsottu Les Miserables. Se oli aivan uskomaton, suosittelen.
---------------------------------
Kaiken kaikkiaan oli aivan uskomaton reissu, dream come true. Lentolippujen hintoja on jo tullu seurattua. Onhan Suomi kiva, ja koti, mutta Manhattan on se mihin tähdätään tulevaisuudessakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti